Oduu durii fi baacoo

Duraan dursee, oduu durii kanaan nu booharsuu isaatiif Obboo Beekan galateeffachuun barbaada. Kana qofaa otuu hin taane, wanti biraa kan Obboo Beekan Gulummaa Irranaa galata guddaa ittiin argachuu qabu, kitaabota adda addaa barreessuudhaan; guddina hogbarruu Afaan keenyaa keessatti gahee guddaa taphachuu fi qooda guddaa gumaachuu isaa ti.

Jechootni tokko tokkollee naannoo tokkoo kan biraatti garaagarummaa qabaachuu malu. Kaayyoon duula kanaas deemanii loon hatuuf ture. Kana keessatti kan karoora baastu andaaqqoo turte. Andaaqittiinis akkana jettee karoora ibsiti:. Leencaan — yeroo mooraa loonii bira geenyu, ati nu caalaa humna cimaa waan qabduuf, akka karra ykn balbala bantu jettiin.

Bofaan — yeroo leenci karra banu, ati ammoo suuta jedhiitii looyii mooraa seenii; yoo karri banamu loon garafiitii akka bahan godhi jettiin. Rumichaan — atis bofa wajjin gara mooraa seeniitii yeroo karri banamu laboobbaa wing kee waliin rukutuudhaan akka loon dammaqanii mooraa keessaa bayan godhi jettiin.

Yeroo karoorri kun hojiirra oolu andaaqqoo fi hantuunni ala dhaabbatanii hojii kana hordofaa turan jechuu dha. Haala kanaan loon mooraa keessaa yaasanii fudhatanii ykn oofanii otuu deemaa jiranuu, andaaqqoon mala biraa yaaduu jalqabde.

Bofnis maal goonuree? Akki gootu, yoo leenci dadhabee ciisee mugu ykn rafu suuta jedhiitii jala seeniitii summii keetiin iddii ajjeesi jettiin. Boftis akkuma itti himametti hojii isaa raawwatee, leenca sodaatamu akkanatti ofirraa ajjeesan. Rumichis maal godhuree? Yeroo kana andaaqqoon akkana jettiin: Yeroo bofti ofmaree ciisu, suuta jedhiitii mataa isaa tumiitii ajjeesi jettiin. Rumichis hojii isaaf kenname raawwate. Maal wayyaree?

Akki gootu, yoo qilleensi qorruu diilallaayuu jalqabu, natti qorree maaloo si jalan seena jedhii kadhadhuutii; yoo inni ofjala si seessisu, laboobbaa isaa irraa cicciriitii hojii ala taasisi jettiin.

oduu durii fi baacoo

Andaaqittiin karoora fi shira ishii hundumaa hojiirra erga oolchite booda hantuuta wajjin kophaatti hafu. Amma loon kana keessaa isa furdate filatanii qalachuuf qophaayu. Hantuutnis tole jedhee; akkuma itti himametti qophaayee; dhagaarra bayee otuu dhaadachaa jiruu cululleen? Akkanatti andaaqqoon malaan shiraan hundumaa ofbiraa fixxee loon dhuunfattee hafte jedhama.

Karaa biraatiin ammoo inni kun oduu qofaa otuu hin taane, gaafii xinnoo sammuu hojjisiisu dhas. Mee deebii isaa argachuu yaalaa. Inni kunis akkaataa adda addaatiin beekamuu mala.Faadummaa Boruu Guyyoo haadha ijoollee didiqqoo lamaati.

Oduu durii

Durumaa durii durii, hiibboyyaa,gadaa Booranaa,seenaa Afrfikaa,ka addunyaatii seena saba hedduu barachu feeti. Akaakuu Boorannii hagii tokko Keenyaa hagii tokko Itoophiyaa jiraa maaniif akkana? Faadumma seenaa Afirkaa,ka addunyaa barachaa dhuftee dhiyoo ammoo Amereikaa yuniversitii Southern Illinosi ka Chicago jirtuu PhD eebbifamte. Biyya alaatti haadha maatii tahanii,hujii hojjachaa,barachaa deemuun hin jabaatti maanti asiin si gahe jennaa. Akka jecha Dr. Faadummaatti dhugeeffachaa ufii qabaachuun biratti karoora ufii qabaachuun,obsaa,gargaarsa jaarsa isii argattee fi gargaarsaa fi jajjabeenna nama hedduu ka asiin isi gahe galateeffatte.

Warra seenaa barreessuun maan jechuu feeta jennaan waan dhugaa ta namii irraa wa baratu barreessuu wayya jette. Barumsa PhD gahuuf wannii nama dhibaa maan jennaan namii yo ufii beekee waan baheef beeke fulaa hedduu gahaa jetti. Egerii maan hojjachuu feeta jennaan ammoo ijoollee dubraa akka isaan barumsa PhD gahan gargaaraa jetti. Qooda haawaan ummata Keenyaa OrmaS fi Pokomoo nagaa biyya isaanii eeguuf qooda isaan qaban barreessite.

Asiin duubatti maan hojjachu feeta jennaan akka ijoolleen dubraa carraa barnootaa argatan NGO bane hojjachuu feena jetti. Xurree ittiin seenan Gara gabaasaatti darbi Gara fuula ijootti deebi'i Gara barbaadduutti cehi. Learning English. Barbaadi Barbaadi. Tarree gabaasaalee sagaleedhaan. Viidiyoo VOA60 Afrikaa. Tamsaasa isa booda. Sagantaa- Wiixata. Previous Next.Akkuma gosooti afoolaa hedduun jiranu faayidaaleen isaaniis hedduudha. Kana jechuunis tokkoon tokkoon gosa afoolaa faayidaalee ofii qabu jechuudha.

Kun ammoo faayidaa tokkoof oolan jechuudha. Oduuwwan ykn sheekkowwan madda waantotaa ibsuudhaaf yaalanu kaayyoo isaaniitiif bifa seera qabeessa uumuu yaalu. Faallaan uumaa creater kanaa karaa tokkoon yoo jiraatu, deeggartoonni isaa ammoo karaa biraatiin nijiraatu.

Yoo kan godhu hanga tokko naannoo isaa sirna qabsiisa; sammuun isaas hanga tokko boqonnaa argata. Hundeen dalagaalee hawaasaa kun akka cimu ykn gad- dhaabbatu godhus afooladha.

Post navigation

Osoo balaan tokkollee irra hingahiin yeroo afoolatti fayyadamu waan barbaade sana arga ykn dhagaha jechuudha. Dhiibbaa abbootiin aangoo sababa adda addaatiin irraan gahanu, kan fuulaan mormuu hindandeenye afoolatti fayyadamee morma ykn ibsa. Raawwilee hawaasa biratti fudhatama qabanuufi jibamanu adda baafachuun akka qajeelfamaatti akka itti fayyadamanu nitaasisu. Kaayyoon afoolaa sabni tokko haala inni itti jiraatu barsiisuuudhaan miseensi hawaasaa kamiyyuu akka hordofu gochuudha. Haalli itti dhiyaatani garuu garaa garummaa qaba.

Kanneen keessaa tokko namfakkiiwwan afoola keessatti argaman keessaa kanneen jireenya haala hawaasaa irraa maqanitti kofalchiisuu, itti baacuu, fi ciguun tooflaalee yeroo baayee hojiirra oolanidha.

Oduu Durii Oromoo Fables

Kanneen aadaa hawaasaa kabajanii jiraataiin immoo nijaju; nidinqisiifatu. Save my name, email, and website in this browser for the next time I comment. Please select a letter from the index above to see entries. Design by: Qubee Technologies oroict.

Monday, April 13, Maxxansa Haaraa. Irreecha: Sirna Irreechaa namoota jaha irraa hanga miiliyoonota hedduutti. Oromoo Afoola Oromoo Barnoota. Hamma Dubbifame: Maaloo yaada kee barreessi. Maqaa keessan galchaa. Ergaa dogoggoraa galchite. Leave this field empty. Nu Hordofaa. Maxxansaalee haaraa. Afaan Oromo - December 6, 0.

Kuusaa Jechootaa Afaan Oromoo. Afaan Oromo Online March 6, December 13, December 6, Seenaa Gabaabaafi Kitaabota Gaaz. Jechoota Hayyoota Addunyaa November 4, Afoola Oromoo October 17, Yaadawwan Ilaali. Yaada dabalataa fe'adhu. Xurree ittiin seenan Gara gabaasaatti darbi Gara fuula ijootti deebi'i Gara barbaadduutti cehi. Learning English. Barbaadi Barbaadi. Tarree gabaasaalee sagaleedhaan. Viidiyoo VOA60 Afrikaa. Tamsaasa isa booda.

oduu durii fi baacoo

Sagantaa- Wiixata. Previous Next. Onkoloolessa 24, Soraa Halakee. Yaadawwan Ilaali Print. Seenaan Oromoo duruu afaaniin waan dubbataniif hujiin nama jajjabaa fi qaroo akkanaa guddoollee hin mullatuu fa. Warra dubbii fi hujiin isaa hardhallee qalbii Oromoo keessaa hin badin keessaa tokko,Akkoo Manooyyeeti.

Akkoo Manooyyee nama bara kuma hedduutii asitti akkanuma waan isiin jettee fi hojjatte jedhan haasahan. Akkoo Manooyyee bara isiitti nama laafaa hin jaalattu jedhan,bara tokkoo fa waaqaa fi lafa jidduutti mana naa jaaraa,taffii subba qalqalloo miyyuu naa qabaa,waan fardaa gadii harree olii naa fidaa fa jettee jedhan. Waaqaa fi lafa jidduutti mana jaaruuf abbaatti utubaa dhaabataa ati utubaa nuu dhaabii jedhaniin,taffii subbaa tokko fiduuf ammoo udaan harree walti guuranii turraan taffii tahan,waan harree olii,ka fardaa gadii ammoo Harree-Diidaa qabanii itti geessan.

Dubartootii Oromoo ta hujii akkanaatiin faarsan hedduutti jirallee jedha. Gammachuu Magarsaa,nama seenaa fi Seera Gadaa Oromoo barreessuun beekamu. Gammachuu fi haatii warra isaa,Dr. Anniisaan durii durii tahee,seenaa dubartoota Oromoo walti qabanii harkaa qaban.

Bara waan ufii afaanuma ufiitiin barreeffatan kanatti ammoo seenaa jara jajjabaa akkanaa akkuma durii kaan afaanumaan dubbatamee lafatti baduu hin malle.Qorattoonni gaaffii fuulli nama durii maal fakkaata? Qorattoonni fuulli sanyii namaa Deniisovaan jedhamu maal akka fakkaatu akka bira gahan ibsaniiru. Haaluma kanaanis fakkii danaa fuula sanyii namaa kan mormaa olii mul'isu hojjachuun ifa taasisaniiru. Hambaan qaama Deniisovaan kan argame bara yoo ta'u, sanyiin kunis fuula addunyaarraa erga badee waggoota kuma 50 lakkoofsiiseera.

Qorattoonni wayita hambaa qaama kanaa argatanitti, 'ofii fuulli nama durii maal fakkaata ture? Qaama argame sana irrattis danaa nyaara, ija, funyaan, hidhii, ilkaaniifi rifeensa itti tolchuun gaaffii isaanii kanaaf deebii argataniiru. Waggoota kuma dura sanyiin nama ammayyaa Niiyaandartaal jedhamu dabalatee sanyiiwwan adda addaa turaniiru jedha qorannichi.

Isaan keessaa Deniisovaan tokko akka ta'e himeera. Dhaabbata 'Hibruu Yunvarsitii of Jerusaalem' jedhamu tokko keessatti qorataa kan ta'an, Piroofeesar Liiraan Kaarmeel akka jedhaniitti, sanyii Niiyaandartaal fi Deniisovaan waan isaan wal fakkeessu qabu. Haala muraasaanis nuun wal fakkaata. Qorattoonni ragaa argataniin akka ibsaniitti, Deniisoovoonni biyya Tiibeet keessa jiraataa turan.

Isaanis jiinii namoonni ammayyaa haala qilleensaa ol ka'aa keessa jiraachu isaan dandeessisu akka dabarsaniif himama. Gosti sanyii namoota Deniisoovaan ardii tanarra jiraataa akka turan kan barame waggaa 10 dura wayita erga holqa Saaberiyaatti argamu tokko keessatti hafteen ilkaan, lafee qubaafi mangaagaa argameen booda.

Akka qorannoo kanaattis harki 5 sanyii ilmaan namaa Oshiyaan Deenisoovaanoota irraa akka ta'e amanama. Qorattoonis danaa fuula kana hojjachuu kan danda'an qaccee sanyii ilmaan namaa, Chimpaazii, Deniisovaan fi kan Niiyaandartaal bu'ureeffachuun ture. Lafeen sammuu Deniisovaanootaa kan warra Niiyaandartaal irraa bal'ata.

Lafee shangoobataa chin hin qaban. Piroofeesar Liiraan BBC'tti akka himaniitti, danaan fuulaa akka ifa taasifame kunis qorannoowwan gara biraa Deniisovaan irratti hojjatamaniif ka'umsa ta'a.

Garaagarummaa nu waliin qaban hubachuun ammoo barbaachisaadha,'' jechuun ibsaniiru.

oduu durii fi baacoo

Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo. Danaan fuula nama durii hojjatame 21 Fuulbana Image copyright Maayan Harel Qorattoonni gaaffii fuulli nama durii maal fakkaata? Sanyiin namaa 'Deniisovaan' jedhaman eenyudhaa? Isaan keessaa Deniisovaan tokko akka ta'e himeera Dhaabbata 'Hibruu Yunvarsitii of Jerusaalem' jedhamu tokko keessatti qorataa kan ta'an, Piroofeesar Liiraan Kaarmeel akka jedhaniitti, sanyii Niiyaandartaal fi Deniisovaan waan isaan wal fakkeessu qabu.

Haa ta'u malee sababii maaliif akka lafarraa badaniif wanti beekamu hinjiru. Mata dureewwan walitti dhiyaatan Saayinsii Qo'annoo seenaa fi ambaalee.

Jalqabatti deebi'i.Garuu guyyaa tokko jaalala fi tokkummaan jireenyi isaanii waraabessatti dhagaahame. Waraabo inaafe mala ittin adda isan baasu barbaadu eegale. Waraabessichi yeroo mara sangootni kun waliin waan jiraataniif itti siqee waa isaan gochuu hin dandeenye ture. Akkuma beekamu waraabessi yeroo mara halkan waan deemuuf: bifa isaaniitiin adda qoodee nyaachuuf karoorfate.

Isaanis mala isaa waan hin beekiniif dhuguma nutti himaa jira jedhanii hiriyaa isaanii kan bara hedduu, sangaa isa Adii, kophaatti isa hambisan. Amma sangaan Gurraachii fi inni Burreenis adda baahaniiru. Sana booda tokko tokkoon lamaan isaanii nyaatee fixe jedhama. Sign me up for the newsletter! Currently you have JavaScript disabled. In order to post comments, please make sure JavaScript and Cookies are enabled, and reload the page.

Click here for instructions on how to enable JavaScript in your browser.

Oduu Durii: Sangoota Sadii fi Waraabessa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed. Yaadni kee hedduu barnoota namaaf kennaa. Eeyee dhugaa keetii Habbshaan haalumaa kana nut gargaramitee tokkummaa nu-dhabsiisudhan nu-fafacaasaan bilisummaa keenya gara boodat nu jala anbiisaan.

Mee kan darbee darbeera kan gar-fuuldurat haa jabaannu!! Akkoo Manooyyee Beektuu??? Cittoo fi Dhukuba Garaa. View all posts.OromNet Software and Application Development. Free Entertainment APP. Flag as inappropriate. Signature: e0cf02ddbcb0ae1b. Facebook Twitter YouTube.

We use cookies and other technologies on this website to enhance your user experience. By clicking any link on this page you are giving your consent to our Privacy Policy and Cookies Policy. Ok I Agree Learn More. Download APK 3. It is type of story which has passed down from generation to generation and told to teach a lesson about different issues. They are usually short stories which illustrate or teach a moral lesson while entertaining at the same time.

The message of the stories can be easily understandable or subliminally hidden that one has to wonder around to find out. The stories told could be about animals that can talk and act like humans, or plants or forces of nature.

oduu durii fi baacoo

The animals or plants could be able to move and also talk and the natural forces cause things to happen in the story because of their strength. The stories are quite often told by elders to young audience at the sun set or early evening when they make a fire and gather around home.

Hawaasni gara garaa aadaa fi duudhaan isaa osoo hin irraanfatamin fi hin dagatamin gara dhaloota dhalootatti akka darbu taasisuf tooftaalee gara garaan ijoollee isaa barsiisa. Tooftaalee kanneen keessaa kan sabooti adda addaa itti fayyadaman oduu durii dha.

Ijoolleen jiruu fi jireenya kessatti wantoota isaan mudachuu malan ilaalchisee hubannaa akka argatan fi qarooma akka qabaata gochuu kessatti dur durii shoora guddaa taphata. You can share your favorite on Facebook, Twitter, WhatsApp, Viber and other social media sites with your friends and followers.

With the easy navigation of this app, you can navigate copy and share with your loved ones. Once downloaded it works Offline. Please rate our app in the Google Play store. Oduu Durii Oromoo Fables 3. Download APK Oduu Durii Oromoo Fables Update on: Requires Android: Android 4. Oduu Durii Oromoo Fables 2. Oduu Durii Oromoo Fables 1. Update on: Requires Android: Android 3. Similar to Oduu Durii Oromoo Fables.


thoughts on “Oduu durii fi baacoo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *